Täältä tullaan. Inside out. Olen pyöritellyt asioita pään sisällä jo pitkään saamatta niitä ulos ja nyt on aika. Tuo elokuva, jonka perheen kanssa katsoimme innosti tähän. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille joita ihmisen mielen liikkeet kiinnostavat. Hiljattain satuin lukemaan Julia Cameronin kirjaa Artist´s way, jossa yksi työtapa on morning pages eli kirjoittaa ulos pään sisäisiä liikkeitä, ja nyt olen sopivasti lomalla, joten…
Vaikka tykkään eniten elokuvan Joy hahmosta ja olen itsekin tunnettu ilostani ja positivisuudesta, on maailma jossa elän täynnä huolia ja murheita. Siksi kirjoitan tässä nimimerkillä suojellakseni läheisiäni. Ja paras vertaistukihan on yleensä nimetöntä (AA, Al-anon ym), jottei toisen ammatti/status väritä tai jopa vääristä toisen sanomaa.
Perusajatukseni ja osa selvitytymistäni on ollut säilyttää ilo kaikesta huolimatta ja aion yrittää löytää jonkun iloisen asian joka postaukseen. Tänään se on ilo tästä uudesta harrastuksesta. Voi olla ettei tämä kauan kestä, mutta iloitsen niistä hetkistä, jotka tässä vietän pään sisäisiä juttuja selvitellen. Kirjoittamisesta olen aina tykännyt, joten luulen että jos vain aikaa löydän, tulen tästä tykkäämään.
Miksi sitten blogia? Tämä voisi olla ihan vain päiväkirja, mutta samalla (tehokkaana perheenäitinä) ajattelen, että jos edes yksi ihminen saa tästä pohdinnasta itselleen ajattelun aihetta, se on kannattanut. Ja vaikka se yksi ihminen olisin minä itse, on se sittenkin kannattanut. Ehkä joskus myöhemmin luen nämä ja huomaan, että olen taas pienen matkan mennyt eteenpäin. Tai sitten en.
Miksi sitten nyt? Olen jo yli 40-vuotias ja 19 vuotta olen ollut naimisissa ja rämpinyt avioliittoleireillä, lukenut sisäisen kasvun kirjoja ja kompastellut ja noussut….Nyt itse asiassa voin jo tosi hyvin. Olen alkanut löytää itseäni, irtautunut läheisriippuvuudesta ja kohdannut lapsuuden möröt ym. Ehkä nyt saan enemmän tolkkua itsestäni ja tunteistani ja näin luon samalla itselleni omaa aikaa perheestäni. Kun on kolme teiniä ja mies, joka käy omia prosessejaan läpi, on talossa tunteita ja tuoksuja…
Ja olen kyllä jo oppinut että pään sisäinen maailma on hyvin kiehtova ja sillä tiellä ei tule valmista. Aina löytyy jotain uutta. Juuri kun luulet olevasi ”ehyt” tai miten sitä valmista sitten määritelläänkään, löydät itsesi uudesta prosessista. Uskon Raamattuun ja siellähän meille luvataan, että kaikki täällä on vajavaista, ja näin se vaan on.